Uutiset
Lupaavia tutkimustuloksia IR-tekniikasta
Työ kuivausprosessin parantamiseksi jatkuu kaiken aikaa, eikä pelkästään sahoilla vaan myös tutkijayhteisössä. Viime vuonna Luulajan teknillisessä yliopistossa (LTU) aloitettiin projekti, jossa mitattiin kosketuksettomilla IR-mittareilla kuivuvan sahatavaran pintalämpötilaa samalla kun puuta kuvattiin tomografialla, jolloin saatiin välitöntä indikaatiota muutoksista.
– Se tarkoittaa, ettei meidän tarvitse häiritä prosessia ja katkaista palaa puusta kosteuspitoisuuden mittaamiseksi. Tässä piilee mahdollisuuksia. Tähän mennessä olemme tehneet viisi ajoa tasaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa. Tulokset ovat olleet ilahduttavia: mittausmenetelmä näyttää poimivan kuivaukseen tehtävät muutokset hyvin. Tällaisessa vaiheessa olemme nyt, sanoo apulaisprofessori Margot Sehlstedt-Persson Skellefteåssa Ruotsissa toimivasta LTU:sta.
Vuonna 2016 alkanut kolmivuotinen teollisen puunkuivauksen kehittämistä koskeva projekti on jatkoa esitutkimukselle, joka käsitteli jatkuvatoimisten kuivaamojen prosessinohjauksen vahvistamista tasalaatuisemman kuivauksen takaamiseksi. Se toteutettiin yhteistyössä Ruotsin teknillisen tutkimuslaitoksen SP:n kanssa, joka on nyttemmin osa RISEa (Research Institutes Of Sweden), jonka alle koottiin SP.n ohella Swedish ICT ja Innventia.
Esitutkimuksessa kutsuttiin koolle joukko kuivausvastaavia, joilla on vankka kokemus työstä kanavakuivaamojen parissa.
– Halusimme tietää, millaisiin kysymyksiin kuivaamojen hoitajat työssään törmäävät. Tavoitteena on pitkälle automatisoitu laitteisto, jota ohjaa mukautuva itsesäätelevä prosessi, Margot Sehlstedt-Persson sanoo.
Kehitystyötä on tehty Valutecin tuella, ja se on sisältänyt useita testejä LTU:n laboratorioympäristössä sijaitsevassa erikoiskuivaamossa, johon on yhdistetty röntgentomografi.
– Tällä tavoin voimme suorittaa erittäin kontrolloituja tutkimuksia, ja tulokset näyttävät lupaavilta.
Erilaiset sahatavaralajit, vaihtelevat tavoitekosteudet ja jopa raaka-aineen puute vaikuttavat sekä itse kuivausprosessiin että kanavakuivaamosta vastaavan kuivaamonhoitajan tekemiin päätöksiin. Haasteena on ollut, että kuivaamonhoitajan on pitänyt odottaa pitkään, ennen kuin kuivausprosessin aiemmassa vaiheessa tehdyt päätökset alkavat näkyä. Joskus seurauksena ovat olleet sahatavaran vahingoittuminen ja luokituksen lasku.
IR-tekniikan ansiosta Margot Sehlstedt-Persson on voinut mitata puun pintalämpötilan ja on saanut hyviä indikaatioita siitä, milloin siirrytään kapillaarisesta diffuusiokontrolloituun kuivaukseen.
– Kosketuksettomilla antureilla näemme heti, miten sahatavaran pintalämpötila vaihtelevissa olosuhteissa muuttuu, esimerkiksi syötettäessä tavaraa kanavakuivaamoon, kun puhaltimet pysähtyvät ja ovet aukeavat. Lämpötilasignaalien ja syntyvien erojen avulla saamme varhaisia indikaatioita sahatavaran kosteudesta.
Kun vapaa kapillaarinen vesi pintapuussa alkaa loppua, puun pintalämpötila lähenee kuivaamon kuivaa lämpötilaa.
– Mitä enemmän prosessia ymmärrämme, sitä paremmin havaitsemme käyttökelpoisia mukautuvia signaaleja ja löydämme menetelmiä tulkita kuivausta.
Yhteyshenkilöt