Uutiset
Kuivaamo ei saa koskaan olla pullonkaula
Martinsons aloitti ensimmäisenä CLT -tuotannon Ruotsissa Bygdsiljumissa. Se on tuottanut materiaalia vuodesta 2007 lähtien, ja se kolminkertaisti tuotantokapasiteetin vuonna 2017 investoimalla uuteen tuotantolinjaan.
– Markkinat ovat fantastisen myönteisiä tuotteeseen. Tähän saakka olemme koettaneet vakuuttaa ihmisiä ja vetäneet aika raskasta rekeä 15 vuoden ajan. Nyt alan ihmiset tulevat luoksemme ja pitävät tätä kiinnostavana, sanoo tuotantopäällikkö Olov Martinson.
Usemmat ruotsalaissahat panostavat tähän tuotteeseen, ja Martinsons sai vuonna 2019 seuraa Ruotsin markkinoille, kun Stora Enson uusi CTL-tuotantolinja valmistui Grumsissa. Södra käynnisti myös tehtaan sahan yhteyteen Värössä. Myös Norjassa aloitetaan CTL-tuotanto, kun Splitkon Åmotissa, noin 15 km länteen Oslosta, investoi noin 24 miljoonaa Euroa uuteen tehtaaseen.
Martinsonin liiketoiminta käynnistyi toden teolla, kun se toimitti CTL-puutavaran kahdeksankerroksiseen taloon Strandparkeniin Sundbybergissä.
– Olemme rakentaneet paljon Växjössä ja Skellefteåssa, mutta eniten saimme huomiota, kun rakensimme Sundbybergissä. Euroopassa on pitkä kokemus materiaalista, sillä erolla, että Saksassa ja Itävallassa rakennetaan matalampia rakennuksia, kuten omakotitaloja. Pohjoismaissa rakennetaan enemmän korkeita taloja, ja tällä segmentillä olemme mielestäni kilpailu- kykyisimpiä, sanoo Olov Martinson.
Onko kuivausprosessi muuttunut tuotekehityksen tahdissa?
– Näin on todellakin käynyt. Kuivaus vaikuttaa eniten sekä hyvässä että pahassa. Jos se tehdään hyvin, saadaan sekä laatua että kapasiteettia, ja saamme hyvän materiaalivirran ja vakaan prosessin. Jos vertaamme ja katsomme taaksepäin muutamia vuosia, tänä aikana on kehitetty useita hyviä teknisiä ratkaisuja, tukevia kuivaamorakennuksia, fiksuja analyysi- työkaluja ja seurantaprosesseja, jotka auttavat käyttäjiä suuresti, jatkaa Olov.
Martinsonin suhtautumistapa kuivaukseen on, ettei se saa koskaan olla pullonkaula. Lisäksi puutavaran on saatava kuivaa riittävän kauan.
– Emme tingi laadusta ja silloin volyymit ovat toissijaisia. Kuivauskapasiteetin kehittäminen on ollut pitkä projekti sen varmistamiseksi, että ei jouduta epävarmaan tilanteeseen. Kun kuivaukseen käytetyt tekniikat kehittyvät kuivausajat voivat myös lyhentyä. Aikaisemmin se sujui ehkä nopeasti ja joskus meni pieleen. Nyt prosessi on vakaampi, ja olemme tyytyväisiä siihen, hän sanoo.
Martinson työskentelee tuoteryhmillä, joissa arvostetaan oikeaa laatua korkeaa laatua unohtamatta. Keskeisenä tekijänä on oikea laatu, ei vain korkea laatu.
– CLT-tuote ei ole erityisen vaativa tuote kuivauksen suhteen. Kyse on pikemminkin tuotevirtauksesta. Kun tuotevirta on hyvä, saadaan parempi tuote. Kuivaamonhoitajien on tiedettävä, mitä he kuivaavat.
– Tuotteella on eri vaatimukset sen mukaan, onko se rakennustavaraa, liimapuuraaka-ainetta vai halkaistavaa tuotetta. Ei ole kyse paremmuudesta tai huonoudesta vaan kuivauksen mukauttamisesta, selittää Olov ja sanoo, että tehtäviin kuuluu myös asiakkaiden kouluttaminen.
– Sen on oltava hyvin kuivattua, sanoo asiakas, mutta miten? Ilman muotovikaa vai ilman jännitystä? Asiakas arvostaa ehkä eri ominaisuuksia kuin oikeaa tavoitekosteutta.
Martinsonin prosessi on tullut vakaammaksi ja taidot ovat lisääntyneet – Olov Martinsonin mielestä Valutecin panos on suuri käyttäjille ja kunnossapidolle.
– Yhteistyö kollegojen kanssa on hyvin tärkeää, ja siinä mielessä Valutecin kokoama yhteysverkosto on ollut hyödyllinen yhteistyön helpottamiseksi. Kun on tavattu ehkä messuilla, on helpompaa soittaa ja kysyä toisten kokemuksista.